24.9.18

Metsän salaisuudet

Olen ollut vähän satumaisella tuulella. Höperöidyin mökille syyslomalla ja tuloksena kuvia.

Metsän reunat ovat salaperäisiä ja vähän pelottaviakin. Minä olen peura ja kurkin pellolle, olisiko siellä syötävää ilman, että vastapäisen metsän varjoista syöksyy jokin uhka.


Ei ollut muita kuin kavereita. Nyt masut pullolleen.


Mäntyvanhus yritti estää minua menemästä metsään. Hetken huokailtuaan se totesi minut vaarattomaksi tuulipukumummeliksi.


Värit juhlivat.


Sitkeyspuu. Kurottelee ylöspäin vaikka mikä olisi.


Rannalla asetuin vesilinnun asemaan ja kurkistelin kasvien lomasta.






Mitä lukijat näkevät alla olevassa kuvassa? (Naps isommaksi.)

 Itse näen Mona Lisan, koiranpennun, akvaariokalan, viheltävän kissan...


Menninkäiset ja minä menimme yöpuulle, missä sitten kenenkin yöpuu.



Eihän se kuu malttanut olla kurkkimatta meidän unia.




9.9.18

Päiväkävelyllä

Sain vihdoin itseäni niskasta ja lähdin etsimään lähiuimarannan. Johan tässä on reilu vuosi asuttukin. Meri ei ole kovin kaukana ja rannalla olen käynyt, mutta uimarantaa en silloin hoksannut.

Puheitta paras eli tässäpä kävelyretken antia:


Tässä pihlaja ja ystävänsä koivu kurkottelevat toistensa luo.



Autio on, vaikka kesäinen ilma. Ihmiset tietävät, että on syksy.



Joku on nostanut purjeet ja viilettelee taivaanrantaan.


Mikä kunnia saada nimensä laivan kylkeen, eikä minkä tahansa laivan.


Onko tämä nyt se "vekseliviidakko", kuten mieheni veli tuppasi sanoa omakotitaloalueista. Olisiko ollut pientä kateutta hänellä ; )


"Liian hyvää ollakseen totta", voisi tästä sanoa.


Päiväkävelyltä päiväunille. Heräsin siihen, että naapurissa laulettiin virsiä. Onneksi tiesin, että siellä oli ristiäiset, muuten olisin jo huolestunut.



26.8.18

Tuoksujen huumaa


Pikku satoni korjaaminen ja ylikasvaneiden tillien tuoksu sai minut miettimään, mikä on maailman paras tuoksu. Se on sellainen, mihin ei kyllästy. Minulle metsämansikkamukin nuuhkiminen on ihanin tuoksukokemus ikinä. Noh tosin siihen ei pääsekään kyllästymään, kun se on niin harvinaista.

Lapsuudesta muistuu, kun isoihin juhliin tehtiin saunan eteistiloissa juhlavoileipiä. Voi mikä tuoksumeri siellä olikaan ja sai veden kielelle. Pullan tuoksu herkistää varmasti raavaankin miehen ja sitten on ruokaan liittymättömiä tuoksuja kuten ruusut, kielot, tuomet tai sateen raikastama luonto.

Mikä on sinun muistosi tuoksusta ja suosikkisi?






4.8.18

Elokuu - kuukausista parhain

Elokuuhun liittyy hyviä muistoja. Se on hyvä ja kaunis kuukausi.



Syysleimukukat vaihtavat värisävyä illan hämärässä, kun auringonvalo lakkaa värittämästä niitä. Lapsena oli hauskaa, jos valvottiin myöhään ja punainen alkoi näyttää mustalta kesäyössä. 


Kiiltomadot pilkahtelivat metsässä, kun kävelimme mummolan rannasta polkua pitkin. Pikkiriikkiset maahan pudonneet tähdet tuikahtelivat siellä täällä. Mikä luonnon monimuotoisuus: kutsua kavereita valon avulla.

Vetehen tuijottelija:


Aurinko löytää tiensä vaikka heijastuksina. 


Tulee mieleen satu jäniksestä ja ketusta. Ne odottivat auringonnousua ja jänis kävi makaamaan häntätupsukka itään päin eikä kettu voinut ymmärtää sitä. Kuka olikaan oikeassa...

23.7.18

Lyhytkin loma voi sisältää paljon - ja yllätyksiä

Kun sitä yrittää tehdä kaiken kahdessa viikossa, joutuu sairaalan ensiapuun. Kuukausia oireillut yöllinen jalkakipu äityi iskiashermon romahtamiseksi. Selästä se ei johdu, joten vielä pitää tutkia, mikä sen aiheuttaa. Mikäs tässä on kipulääkkeitä popsiessa oikein lääkärin luvalla. Yritän liikkua, koska istuminen on lähes pahinta.

Siskon ja hänen lastensa sekä Milli-kissan luona oli ihanaa. Kerran se karkasi ja "juostiin" siskon kanssa kissan ympärillä ja pienellä jekulla sain sitten napattua murisevan kissan. Milli on Maine Coon ja sillä on ihanat tummat tassut.


Tämän ihanampaa tapettia en ole missään nähnyt. Sitä oli levollista katsella ennen nukahtamista. Sisko on itse tapetoinut.


Tässä Milli kävi haistelemassa autoani ja maanteiden huumaavia tuoksuja.


Oli haikeaa lähteä siskolta. Hän asuu Imatralla, ihanalla rinnetontilla ja sauna on järven rannalla (olisi tilaa myös ponille, haha :D kuten Pokka pitää -Hyasinth sanoo :D)

Köntystin mökin kautta Ouluun. Mökillä oli tyttö ja hänen miehensä tavaroita kantamassa ja otin kissan mukaan. Vielä viimeisenä aamuna kissa kulki tutut polut kanssani ja katseli järvelle.


Kissan kotimatka olikin silkkaa moukumista. Tiesi, että mökiltä tuli lähtö. Kotipostissa odotti ihana taulu, jonka ostin Suden silmukoiden Kaisulta. Se on vieläkin kauniimpi luonnossa kuin kuvissa.


Samalla löysin ihanan uuden postimerkkisarjan "jokamiehenoikeudet".


Sinne jäi koskelo pikkuisiaan kasvattelemaan. Kuva on ikkunan takaa että eivät häiriinny.


Kiva mennä töihin, mutta yritän saada itseni istumiskuntoon ensin. Tässä kesässä ei ollut valittamista. Ehdin tehdä kaikki suunnitellut työt ennen kuin tuli äkkipysäys.

Tässä vielä pojan tekemä "tanssilava" (siinä on palju toisessa päässä).


Päivitykseni on hiukan poukkoileva, mutta se sallittaneen. Mökki on minun osaltani kunnostettu. Puu-, kivi- ja rakennushommat on nyt seuraavan sukupolven heiniä.

Haikeudelta ei voi välttyä loman loppuessa, mutta totta puhuen viileämpi elokuu saakin jo tulla : )





13.7.18

Eheyttävä loma

Kun sitä on introvertti mökkihöperö, suurinta iloa tuottaa loma mökillä. Ihan tavallisia kuvia:

Huomenta maailma ja nukkuva lokki. Sillä oli kaveri, mutta se lensi pesälle, kun havaitsi minut.


Toiset pesee mattoja, toiset kuvaa vettä. Kyllä pitäisi, mutta ei yksin jaksa. Yhden maton heitin järveen likoamaan : )


En ole laiskana ollut: raivasin rannasta pöheiköt, vahasin aitan hirsiseinät tuomenkukka-valkoisella toiseen kertaan. On ikkunan pesua, sit sellainen inhottava homma, joka on pakollinen joka kesäpaikassa, jos ei ole sisävessaa :[ Saunan pesu, ikkunoiden pesu ja sitten tuleekin tyttö miehensä kanssa ja minä jätän kissan heille ja lähden kohti Karjalaa = kohti siskoa.

Muksun kanssa on lenkkeilty ainakin kahdesti päivässä, mutta kuumuus vaivaa sitä lähes yhtä paljon kuin minua. Meni eilen lötköttelemään tuulettimen eteen.


Illalla kissa kiinnostui ihan liikaa saunasta ja hoksasin, että siellä on joku lentelevä. Vein kissan sisälle ja arvelin meneväni lepakkoa katsomaan, mutta se oli ihan pikkiriikkinen lintu. Sain sen aika helposti kuuppaan ja onneksi osasi lentää. Pyrähti heti ulkona koivun oksalle : )

Hyvää yötä maailman tämä laita. Vie aurinko terveiset tutuille toisella laidalla.



Onneksi pojat pääsivät luolasta ja valmentaja myös ja kaikki auttajat (paitsi yksi).


30.6.18

Leppoisaa kesän viettoa

Ensimmäinen sato omasta kasvilaatikosta.



Oli pakko ottaa salaatinlehtiä ja retiisejä jo liian pieninä. Mahtuvat loput paremmin kasvamaan.

Harjoittelua uudella kameralla. Ei vielä hallussa.



Carlos oli juhannuksena hoidossa ja onneksi se alkaa jo rauhoittua. Kerran nykäisi niin että oli mummo lentää vatsalleen. Kissan ja koiran suhde on kyllä niin kuin monella työpaikalla "minä siedän sinua, koska on pakko".



Miniä ja poika tulivat yllättäen työpaikalleni ja antoivat hihitellen tuon kolmen eläimen koristeen. Possu minulla oli ennastaan. Minä olen kuulemma tuo lehmä.


Ammuuuuuuuu




Luetuimmat : )