14.1.17

Meitä on moneksi

Tarina työhönsä kyllästyneen yrittäjän tapauksesta.


Asunnonmyyjän asenne oli niin erikoinen, että minua melkein naurattaa vai mitä sanotte tästä:
Lähetin netissä lisätietopyynnön kohteesta kuten sivustolla opastettiin. Kului monta päivää eikä mitään kuulunut joten soitin. Langan toisessa päässä sanottiin, että ei he semmosia lähetä ja niitähän on jaettu esittelyissä (olisit tullut sinne) ja papereiden lähettely on vastoin lakia. Jouduin lopulta kysymään, että haluatko sinä edes myydä kohdetta, koska siinä mielessä soitan. Saimme sitten tapaamisen sovituksi.

Kiirehdin paikalle. Minua odotti pihalla myyjä, joka minut nähtyään käänsi selkänsä ja puhui puhelimessa. Kävelimme peräkanaa sisälle. MINÄ ojensin käteni eteisessä ja sanoin päivää. Asiat menivät jotenkuten, mutta kuuntelin samalla myyjän lapsuudenkokemukset ja sukuselvitykset. Jotain tärkeää sain siinä sivussa kysytyksi. Kysyin mihin ilmansuuntaan piha on, jolloin hän heilutteli kännykkäänsä ja sai ilmansuunnaksi välillä pohjoinen ja välillä etelä.

Nostin kaihtimen ja sepä ei tullutkaan alas. Sama juttu toisessa ikkunassa. Yhdessä niitä sitten revimme ja hän sanoi, että pikkujuttu. Noita saa halvalla.

Kysymyksiini papereissa mainituista tulevista remonteista: yläpohjan eristystarve ja tiiliverhouksen kunnostustarve, vastauksena oli "se tarkottaa sitä, että joku käy kurkkaamassa vintille ja kiertää talon ja silmäilee tiilit".

Koska asunto myyjästä huolimatta kiinnostaa minua, kysyin pääsisinkö vielä pojan perheen kanssa katsomaan sitä sunnuntaina. Vastauksena tuli, että ei onnistu! Ei mitään ehdotusta, että milloin onnistuisi tai muuta.

Voiko työhönsä kyllästyneempää ihmistä olla? Mietin jo pitäisikö minun soittaa asunnon omistajalle, että hänen myyjänsä ei tule saamaan asuntoa ikinä kaupaksi.

Sitten on olemassa erittäin hyviä kiinteistövälittäjiä. Aivan loistotyyppejä. Jokaisessa ammattikunnassa ja jokaisella organisaation portaalla on skaalan ala- ja yläpäässä olevia tyyppejä.

Jäin kyllä miettimään kenen etua tämän myyjän asenne palveli, koska hän omistaa yrityksensä...


6.1.17

Loppiainen

Loppiainen on hassu päivä. Kukaan ei juhli sitä, mutta se on mukava kuten helatorstai. Loppiainen voisi olla sanana vaikka eläin. Pikku loppi kuten vyötiäinen.

Itse odotan kevättä ja minulla on asuntosuunnitelmia. Isoja ja vähän pelottavia ratkaisuja, mutta koskas minä olen mitään pelännyt : )

Tässä kevätkuva tueksi omille ajatuksille


Työpaikalta tällä viikolla sen hetken, kun aurinko pilkahti.