25.7.10

Kävellen suuria ajatuksia

Kun teen päätöksen, se on päätös! Ensimmäisenä lomapäivänä mökillä laitoin uudet caprit jalkaan : ), ilmavan maalitahraisen puseron ja alennusmyyntilenkkarit. Heitin ison kassin olkapäälle sisällä nenäliinoja, kivennäisvettä, hyttysöljy, kännykkä ja kamera. Lähdin matkaan kohti tuntematonta.

Nurkalla minulle toivotti hyvää matkaa:


Pääsin 50 metriä, kun naapuri ihmetteli, minne sinä olet menossa: kävelylle! En jäänyt juttelemaan vaan painelin ponihäntä keikkuen päättäväisesti eteenpäin. Olisi niin helppo jäädä tällaisella helteellä täyttämään sanaristikoita rannalle.

Tuttu polku jatkui kukkineen:

Elin mieheni tarinoita tällä polulla, koska hän on pikkupoikana viettänyt kesät seudulla. Yhdessä mutkassa polku hipoo niittyä. Pojan vesseli oli ollut maalaistalossa katsomassa illalla jännityselokuvaa ja kävellyt yöllä mökille. Niityllä oli lehmä mölähtänyt jotakin ja pieni poika sai elämänsä sätkyn valmiiksi ylivirittyneisiin hermoihinsa ja juoksi loppumatkan minkä jaloistaaan pääsi : D.

Tuhannet ajatukset kulkivat mielessäni niitä tässä kertaamatta, mutta hei: mansikoita. Kun kipon kerää täyteen metsämansioita, sulkee silmänsä ja kumartuu kipon päälle, sen ihanampaa tuoksua ei ole olemassakaan.


Mietin taloja ohittaessani niiden ihmisiä. Kovaa työtä ja onnea ja lopulta kuihtuva maaseutu eikä tiloille jatkajaa. Sitten tien päässä uusia taloja pilvin pimein. Helppo ymmärtää, miksi meiltä haluttiin viedä se puolikkaan veneen venepaikka (postaukseni 28.4.2010); sille olisi tarvetta näillä uudisasukkailla. Olenkohan ilkeä, kun en halua luopua oikeuksistani. Käväisempä katsomassa sitä:

Vielä en tiedä, mitä sillä tekisin, laittaisinko kaarnalaivan parkkiin ja hankkisin kylähullun maineen.

Jatkoin matkaa, kiipesin mäkiä ylös ja alas. Mielessä kävi palaaminen, mutta uusi tie metsään houkutti jatkamaan. Sitä hiekkatietä auringon paahteessa talsiessani mieleeni tuli Elias Lönnrot. Oivalsin kaukaisesti, että häntä ajoi hurja sisäinen intohimo runonkeruumatkalla. Päämäärä oli niin kiehtova, että hän kulki ja kulki ja toteutti haaveensa. Hän sai varmaan monenlaista vastaanottoa kurvatessaan taloihin - kävelemällä.

Uusi tie oli säästänyt tämän komistuksen:


Ilmeisesti liikunta alkoi tuottaan hyvänolon hormonia, koska olisin voinut jatkaa ja jatkaa, mutta uusi tie teki lenkin ja johdatteli minut armeliaasi takaisin päin. Kuvasaalis reissulta ei ollut kummoinen, mutta se ei ollutkaan tarkoitukseni. Seuraavana päivänä päätin kävellä Savivuorelle saakka, mutta se seuraava päivä on vielä edessäpäin : ). Jatkoin kävelyä ja kuvaamista Oulussa: kävely pääasia, kuvaaminen lisähuvi : )

Mikä erottaa kärpäsen ja perhosen toisistaan: siipien ulkonäkö. Jos perhonen olisi ilman siipiä, se ei olisi kärpästä kummempi : )

Sutikukkia, joilla lapsena maalattiin : )

Tietyömaan komistus.

Tein kamerastani avaimenperän; sillä tavalla se on aina mukana : )

9 kommenttia:

  1. Kuljin mukanasi, maistoin ja haistoin metsämansikoita.

    VastaaPoista
  2. Oli mukava patikkaretki kanssasi, kiitos!

    VastaaPoista
  3. Hieno tarina. Äläkä luovu siitä venepaikasta. Täytyyhän alkuperäis-asukkaille jotain oikeuksia jättää.

    VastaaPoista
  4. Mukava ja valoisa retki! Älä tosiaan luovu venepaikastasi. Tiesitkö että Lönnrot oli täällä aikoinaan piirilääkärinä, ilmeisesti ihan parikymmentä vuotta.. Kamera se kannattaa tosiaan pitää aina mukana!

    VastaaPoista
  5. Ihana kertomus kävelyretkestä! :)

    VastaaPoista
  6. Kivan kuvausretken teit menneisyyteen ja tulevaisuuteenkin. Nämä retket jäävät muistoihin pitkiksi aikaa, talven kylmässä sitten lämmittävät mieltä.

    VastaaPoista
  7. Famu falsetissa: sinäkö se olitkin siinä mansikkamättäällä? : )

    Miiwikin oli minua kannustamassa : )

    Sude: niinhän se on; jos teen nyt jotakin, jälkipolvia harmittaa.

    Elisa: en tosiaankaan tiennyt. Taisi olla monipuolinen mies.

    Sirpa ja Kollo: kävely ei maksa mitään ja anti on erinomainen : )

    Manteli: olet ihan oikeassa; tällaiset retket jäävät vahvana muistoihin. Palellessa talvella voi muistella, kuinka oli paahtavan kuumaa : )

    VastaaPoista
  8. Hauska ja mielenkiintoinen matka, mukavia kuvia matkan varrelta, kyllä siinä aivan elää matkassa mukana :)

    VastaaPoista
  9. Kiitos Seijastiina. Tuliko sinullekin hiki : )

    VastaaPoista