Jäniksen käpälä, jota kutittaa ja joka kuului jäniseläimellemme Paavo-kanille. Seniori-ikäinen Paavo oli harmaa, mutta sydän oli kultainen : )
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Luetuimmat : )
-
Mökillähän sitä voi rempata mitä vaan, kun ei millään ole väliä, mutta tätä kotiremppaa pitää aina tarkemmin suunnitella, jos vaikka myy jo... -
Ruskeat, lempeät silmät katselivat maailmaa miettien suuria asioita. Mökillä Otto oli niin vauhdissa, että oli aina juosta kuv... -
Kummasti talven tulo tuo arkeen normaaliutta; kodikkuuden tuntua sisällä, kun ulkona sataa ja tuulee. Mökille jätin hyvästit taas kerran. P... -
Kun ensimmäiset mariskoolit tulivat kauppoihin, tuhahdin lapsille, että eihän tuo ole aito: meillä on mökillä sellainen. Tästä on sitten vää... -
Pääsiäinen tuo hyviä muistoja ja on iloinen juhla, vaikka kansakoulussa pidin peukkuja, että Pontius Pilatus olisi pelastanut Jeesuksen, m...
Jänis tulí ekana mieleen. Onks tää kani?
VastaaPoistaJänikset ovat symppiksiä. Rusakot ei niinkään, kun syövät hedelmäpuut ja vielä vadelmapuskat jälkkäriksi :(
VastaaPoistaJänis istui maassa torkkuen, torkkuen...
VastaaPoistaJänöjussi! Aikas isokin..
VastaaPoistaVoi söpöä pupujussia...
VastaaPoistaPupu! Marika tykkää! :)
VastaaPoistaPaavo on kovin kaunis jänö!
VastaaPoistaVoi mikä söpöläinen!
VastaaPoistaOnpas suloinen karvapallero <3
VastaaPoistaVoi suloinen ja pehmoinen jänönen.
VastaaPoistaSuloinen Paavo!
VastaaPoistaPehmonen jänis, ihan tekisi mieli silittää!
VastaaPoistaHui, tuli tuosta sanasta mieleen lapsuus. Isä oli kova metsästämään ja minä sain aina leikkikaluksi jäniksenkäpäliä. Aika raakaa touhua, vaikka ei se silloin tuntunut ihmeemmältä, mukavalta vaan. Empä enää haluaisi jäniksenkäpäliä.
VastaaPoistaJo pulpahtaa mieleeni pääsiäisen odotus. Kun asuimme Saksassa silloin kauan, kauan sitten, puput piilottivat suklaamunat vihertäville pihoille. Meillä vaan ei ollut omaa pihaa, koska asuimme kerrostalossa, joten munat piilotti leikkipupu ties minne pitkin kotia. Pääsiäispupuissa on taikaa - on niissä muulloinkin eli aina :). Paavo-pupu on ihana.
VastaaPoistaKaunis oli.Voi näitä pikku pupeltajia!
VastaaPoistaSoma!
VastaaPoistavoi karvaista otusta<3 ihana (:
VastaaPoistaVoi kiitos taas kaikille kommenteista. Huomaan, että Paavo-pupunen herätti ihastusta ja hoivahaluja ja sitten lapsuuden muistoja. Minä pelastin Paavon eläinkaupasta (sellaista ei saisi tehdä koskaan, koska se kiihdyttää eläinkauppaa, mutta niin vain kävi). Se katseli alimmaisen hyllyn alla olevan häkin peränurkasta peloissaan. Se yritti olla piilossa. Kotona se ryhtyi kaikkien muiden eläinten ystäväksi ja hoitajaksi marsusta alkaen, jota se nuoli äitimäisesti. (Paavo oli tyttö : )
VastaaPoista