Päällinen piti vaihtaa kymmeniä vuosia vajan nurkassa olleeseen tuoliin ja kolmeen muuhun samanlaiseen. Toivotontako?
Ehei. Sain henkistä ja fyysistä apua herttaisilta nuorilta : ) Ja päällepäsmäri piti olla myös.
Juuri, kun tuolit oli maalattu ja menin maalikaukalon kanssa kylpyhuoneeseen sipaistakseni yhtä listaa kylpyhuoneessa, kuului omituinen ääni. Olin muutamaksi sekunniksi laskenut maalin käsistäni ja kääntänyt selkäni, kun pähkähullu kissamme astui maalikaukaloon!
Siitä alkoi takaa-ajo, mikä oli vihonviimeinen virheeni, koska sitten juoksimme päättömästi ympäri taloa niin että varmasti joka huone oli koristeltu kissantassun jäljillä.
Kun kissa oli pesty ja pari mattoa ja kolmen eri huoneen lattiat sekä olohuoneen pöydän alataso, en kuitenkaan voinut olla nauramatta ja hymyni vain leveni, kun seuraavana päivänä sain vielä uudet päällyspehmusteet tuoleihin.
Nyt tuolien tunnearvo kasvoi entisestään enkä hävitä niitä milloinkaan : )
Onhan ollut varsin päätöntä menoa päällisen takia. Pääasia, että lopputulos on noin hieno.
VastaaPoistaPS. Poistin sen virheellisen linkin.
Ei voi ainakaan sanoa että tuolien kunnostaminen olisi tylsää :D
VastaaPoistaOlipa vilkasta tuolinpäälystystä.
VastaaPoistaHieno tuolista tuli .
Hih, hauska tarina tuolillasi!
VastaaPoistaVauhdikkaitten vaiheiden jälkeen tuoli näyttää oikein kauniilta, kyllä kannatti! =)
VastaaPoistaKuinkas sattuikaan; minä päällystin pari tuolia eilisiltana lapsenlapseni keittiöön, kun hän muuttaa omilleen nyt. Hauskaa hommaa, kunhan alkuun pääsin, taidan päällystää samantien omatkin tuolit!
VastaaPoistaUskaltaakohan sitä enää ollenkaan aloittaa päällystyshommia, jos noin päättömästi voi käydä.
VastaaPoistaTuon kyllä muistaa.
Ei pitäisi hymyillä. Löysin myöhemmin sohvalta kaksi valkoista tassun jälkeä. Ne olivat jo kuivuneet kiinni, kun en silloin heti huomannut : )
VastaaPoistaKiitos kommenteista : )