21.5.11

Keskellä kauneinta kevättä

Tämä pieni elämä päättyi kukkapenkkiini nousevien kukkien viereen.


Torstaiaamuna töihin lähtiessä huomasin keittiön ikkunasta vilkaistessani pihalla oudon möykyn. Menin katsomaan ja varpunen nosti katseensa minuun ja pomppi puun alle suojaan. Tajusin, että sillä on jokin hätänä eikä se pääse lentoon. Kiireessä en tehnyt asialle mitään enkä oikein tiennyt, mitä tehdä. Tulin hyvin surulliseksi. Työkaverit arvelivat, että se on lentänyt ikkunaan ja virkoaa siitä. Illalla en nähnyt sitä enää ja ajattelin, että sille kävi hyvin. Tänään sitten löysin tämän surullisen ja valtavan kauniin näyn. Se oli lintulaudan juurella ja söi varmasti maahan pudonneita siemeniä. Nyt se sitten kuitenkin pääsi lentoon.

Tämä teksti ja kuva ovat kunnianosoitus pienelle varpuselle. Hyvää matkaa.

12 kommenttia:

  1. Surullista! Meilläkin oli mökillä kaks lintua lentänyt grillikatokseen ja kuollut, kiireessä siellä käytiin, niin jäivät raivaamatta pois...nyt kun mennään mökkiä tyhjentämään ensi viikolla, niin siellä grilli katoksessa varmaan haisee, kun on ollut lämmintä... :( Mökki on jo myyty, tyhjennys vain jäljellä.

    VastaaPoista
  2. Voi pientä :( luonnon kiertokulkua, kait.

    VastaaPoista
  3. Voi reppanaa, näitä ikkunaanlentoja aina sattuu muutamama vuodessa ja tulen joka kerta surulliseksi.

    VastaaPoista
  4. Voi suru ja surkeus! Täällä meilläpäin ei noita kauheasti onneksi näe, ehkäpä siksi kun asutaan korkeuksissa itsekin. Mutta ilokseni huomasin, että juuri minun parvekkeen kohdalle oli lintu tehnyt pesän puuhun ;) Nyt vaan olen yrittänyt tähyillä mikä lintu se on, vaikka pitäisi kai lainata ensin jostain lintukirja :)

    VastaaPoista
  5. tuollaista se luonnossa, lapsena pidettiin hautajaisia.

    VastaaPoista
  6. Voi pientä. On niin söpö.
    ei enään kärsi vaan nukkuu rauhassa.

    VastaaPoista
  7. Voi pientä lintua. En malta olla kertomatta tähän tarinaa, joka päättyi onnellisesti. Työskentelin vuosia ambulanssissa ja kerran polilla ollessamme ikkunaan lensi varpunen ja tippui siihen eteemme elottomana. Me reippaina ensihoitajina nappasimme pikkulinnun kaarimaljaan ja siirsimme ambulanssiin tehohoitoa saamaan. Pienellä virtauksella happea nokan alle ja paijausta. Ei mennyt aikaakaan kun pikkuinen siitä virkosi ja hetken istuskeltuaan kaarimaljan reunalla kakkasi housun polvelle ja pyrähti takaisin omiin touhuihin :)

    VastaaPoista
  8. Kirjoitin eilen tänne kolme kertaa ja aina se hävisi :(((
    Meillä on semmoiset 70-luvun seinän kokoiset ikkunat ja linnunpoikasten opetellessa lentämään niitä kopsahtelee koko ajan ikkunaan. Ei auta vaikka pidetään kirjavia verhoja ikkunassa kiinni. Meillä on tytön kanssa kokopäivätyö, kun yritämme pelastaa niitä joutumasta kissojen suihin. Aika monesti pelastuvat, mutta monesti on jouduttu pitämään hautajaisiakin.
    Toivottavasti se apina-uni ei ollut ihan kamala painajainen. Nämä minun apinat ovat kilttejä ja hyvä tapaisia :)

    VastaaPoista
  9. Kyselit Famun blogissa tikittävästä äänestä ullakolla. Kyseessä on koppakuoriainen, joka etsii itselleen seuraa hakkaamalla päätä seinään. Ötökän nimi on ... ikävä kyllä Kuolemankello.
    http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/hyont.htm

    VastaaPoista
  10. Kunnianosoituksesi pikkulinnulle on täynnä luonnon ja elämän kunnioittamista. Varpunen lensi pois mutta teki sydämeeni pesän.

    VastaaPoista
  11. Sesse: sinulla on siis muutenkin "siipi maassa".

    Elisa: jostakin kuulin, että jos lintuja ei menehtyisi niin paljon, hukkuisimme niihin : )

    Manteli: tuntuu kuin olisi oma vika, kun lintu lentää ikkunaan.

    Katjusha: juuri niin, sen pienuus satutti minua.

    Pirjo: joko on selvinnyt, mikä lintu pesii?

    Hannele: niin mekin lapsena. Kaivoimme sitten närhen haudasta ylös todistaaksemme naapurin lapsille, että se on siellä. Ei olisi kannattanut. Oli nimittäin kulunut jo muutama päivä.

    Sylvi: itsekäshän minä olen. Jos kerran kärsi, parempi, että nukkui.

    Taina: kiitos mahtavasta tarinasta. Olipa linnulla tuuri, kun osui juuri sellaiseen ikkunaan, mistä löytyi paras apu : )

    Sude: tein kerran työpaikalla ison liikkuvan pahvilinnun. Oli olevinaan pelote.
    Apinauni oli kiltti. Nehän OVAT kilttejä : )

    MiPa: kiitos tiedosta. Hui kauhistus; jos olisin silloin tiennyt, olisin kerännyt peittoni ja tyynyni ja juossut äidin luo alakertaan nukkumaan : )

    Lastu: minulla on miehen (ja itselleni varatun) hautakiven päällä kaksi kivivarpusta. Vaatimattomia ja harmaita. Pidän sellaisesta ja luonnosta.

    VastaaPoista