13.5.12

Äitiyden mysteeri

Äitienpäivä hiljentää minut. En edes tiedä miksi. Äitiys on parasta, mitä kohdalleni on tullut. Puhun aika vähän lapsista, koska pelkään aiheuttavani tuskaa jollekin, joka haluaisi lapsia, mutta ei ole jostakin syystä saanut. Olen sen kokenut.

Tässä minun parivaljakkoni Linnanmäellä sinä kesänä, kun jäin leskeksi. Elämä jatkui ja yritin järjestää lapsille kaikkea kivaa kesälomilla kuten ennenkin. Matkustelimme Ruotsissa, Tallinnassa, kotimaassa...


Harrastuksia oli molemmilla aika paljon: balettia, pianonsoittoa, jalkapalloa, skeittausta. Yksinhuoltajana tungin lapset kaikenmaailman kesäkursseille: sarjakuvaa, kemiaa, askartelua... : ). Koskaan en ollut tilanteeseen väsynyt, elämä lasten kanssa oli ja on ihanaa, aivan ihanaa. Jos oli huolia, ne tulivat kodin ulkopuolelta.

Adoptio on aivan ihana asia (ei se, että biologinen äiti siihen tilanteeseen joutuu). Minusta on upeaa nähdä juuri se, että lapsissa on ominaisuuksia, jotka eivät ole tulleet perintönä minulta tai mieheltä. Toisaalta olemme onnistuneet kasvatuksessa siirtämään omilta vanhemmiltamme saadun sivistyksen siemenen: lapset kunnioittavat kaikkia ihmisiä ja eläimiä. Positiivinen pari kertakaikkiaan : )

(Lasten äitienpäiväkorteissa oli kyllä joskus sulattelemista. Pojan kortissa oli vihaisen näköinen äiti imuroimassa ja siinä luki, että äiti laiskottelee : D. Tytön kortissa onneksi luki, että RAKSTAN ÄITIÄ.)

                                                                                              - en parempi enkä huonompi, äiti vain -

13 kommenttia:

  1. sorvatar13.5.12

    Saimme jokin aika sitten lahjaksi punaviiniä ja kehuin, että olipas hyvää. No, toki lapseni sitten kerhossa kertoi, että äiti tykkää punaviinistä:) Tykkään myös kuulemma askartelusta(MINÄ?) ja jumpasta (?), no tämä pohjaa siihen, että olen koettanut saada lapsen leikkaamaan ja piirtämään sekä venyttelemään(kireä akillesjänne lapsella), onneksi hän ajattelee sen noin päin... Ehkä saan kortin, jossa olen jooga-asennossa punaviinipulo ja sakset kädessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä nauroin makeasti viestillesi. Kerhon, tarhan ja koulunkin henkilökunta kuulee varmaan vaikka mitä : )

      Poista
  2. On onni olla äiti.

    Voin, myös allekirjoittaa, tuon tyttäresi lauseen, Rakastan Äitiä.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Yritin kommentoida blogissasi, mutta se ilmoitteli jotain yhteysvikaa enkä päässyt niin pitkälle. Yritän toisen kerran : )

      Poista
  3. Lapsista oli minullekin suuri apu silloin, kun jäin leskeksi. Tytöt olivat 15 ja 11 vuotiaat. Keskityin siihen, että pidin heidän elämänsä puitteet samalla tavalla pystyssä, kuin ennenkin. Sinulla on äitien päivänä erityisen suuri syy juhlaan, kun tiesi äidiksi ei ole ollut helppo. Onnellista äitienpäivää :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun niin käy, ei itsellä ole vara romahtaa. Ihmeesti sitä vain jaksaakin, kun lapset tarvitsevat. Molemminpuolista voimaa : )

      Poista
  4. On suuri lahja kun saa olla äiti. Äitinä oleminen on myös vatuunalaista.
    ja kun saa olla vielä mummi ja isomumm,i niin siinä on enemmän kuin mitä itse olen ansainnut.
    Siitä olen kiitollinen Taivaan Isälle.

    Hyvää äitienpäivää teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa kyllä olla sattumaa, kenelle lapsia ja lapsenlapsia suodaan : ) Isomummeus ei olekaan ihan tavallista nykyaikana, kun lastenhankinta myöhäistyy : )

      Poista
  5. Oikein hyvää äitienpäivää sinulle<3

    VastaaPoista
  6. Sinulla on ollut rikas elämä yhdessä lastesi kanssa. Mitä kaikkea sisältöä lapset ovatkaan elämään tuoneet harrastuksineen ym. Kaikkea hyvää teille jatkossakin :)

    VastaaPoista
  7. Heippodei,sinulle ois blogissani jotain,käyppäs hakee:)

    VastaaPoista
  8. Mayo, sinä olet ihana äiti!

    VastaaPoista