15.10.17

Elämä ranttaliksi

Joskus on luksusta. Ainakin silloin, kun menee tyttären luo käymään Oulusta Espooseen parin vuorokauden kesälomalle lokakuussa.

Aamulla junaan. Oulun aseman vieressä on mahtava käsityömyymälä, mutta se on niin hyvin "piilotettu", että ei sitä tavallinen kadun tallaaja helposti löydä. Junasta sen tietysti hoksaa.



Nukuin suuren osan matkasta ja Tikkurilassa joku "kompastui sähköjohtoon ja juna ei tykännyt siitä" junan kuljettajan mukaan ja se loppumatka sitten kitkuteltiin. Koska olen asunut Helsingin keskustassa, kaupunki on edelleen tuttu ja rohkenin mennä Kampista bussilla Espooseen saakka. Bussissa vähän vanhempia naisia nauratti, kun istuin puuskuttaen penkkiin ja soitin tyttärelle, että nyt minä olen unohtanut kaiken. Tyttö sitten neuvoi minua reitistä ja  lopulta kuljettaja suostui kertomaan, missä jään pois.

Cilla tuli vastaan eli Muksun sisko.


Toisen veijarin maailma romahtaa kun ulko-ovi aukeaa ja piti olla hetki piilossa, mutta sitten sieltä jo tultiin ja lopulta uskallettiin jo pureskellakin tulijaa. Tässä Nunu:



Menimme katsomaan Oopperatalolle Kesäyön unelmaa. Pidin siitä tosi paljon, vaikka olin hiukan epäileväinen Mendelssonin musiikin suhteen, jaksanko kuunnella sitä monta tuntia, kun mielestäni parempiakin säveltäjiä on. Turhaan epäilin ja olihan siellä toki elävä musiikki.







Seuraavana päivänä kävimme vielä HAMissa katsomassa näyttelyä. Siellä oli mm. Tove Janssonin tauluja ja hän oli kyllä taitava maalaamaan muutakin kuin muumeja. Lisäksi siellä oli makuuni liian törkeitä tauluja. Oikeasti iljetti katsoa. Ei kaikille pervoille pitäisi taiteen nimissä antaa seinätilaa.

Tyttären avomies vei meidät vielä Fazerin kuuluisaan kahvilaan Kluuvissa. Siellä söin elämäni toiseksi parhaan leivoksen teen kera. Tunsin itseni tumpeloksi, kun pyysin jo hieman väsyneenä "ihan tavallista teetä" ja kopeahko myyjä tivasi, että mustaa vai vihreää ja nuoret tuli apuun, että Earl Grey, kiitos.


Se paras leivos oli Oopperatalolla välitauolla. Leivoksen päällä oleva vadelma oli niin hyvä, että niitä olisi voinut syödä ämpärillisen.


En malta olla kertomatta tyttären avomiehen isoäidistä, joka valitettavasti menehtyi kovin nuorena.  Tässä teos hänestä ja yksi hänen lasitaideteoksistaan. Voi kun hän olisi saanut elää kauemmin.



Helsingissä pääsee kävelemään nykyisin puoli kaupunkia maan alla ja minusta se on ahdistavaa, sekavaa ja kaikki tuoksut tunkee päälle. Sanoinkin tytölle, että mennään ulos vesisateesta huolimatta.  Luksus loppui Oulun junassa. Pohjanmaalainen iäkkäiden miesten porukka örisi koko matkan. Siinä muisteltiin kovaan ääneen sikailureissut ja "naisreissut" vaimon selän takana. Juuri kun huokaisin helpotuksesta, kun he jäivät junasta, tuli tilalle nuorisoporukka, mutta heidän juttunsa olivat jotenkin hellyttäviä : )

Poika ja vaimonsa hoitivat Muksua, mutta kun yöllä tulin kotiin, Muksu ei ainoastaan kehrännyt vaan suorastaan visersi onnesta. Ihana, tavallinen elämä : )


17 kommenttia:

  1. Taiteellinen loma.

    Mutta nyt minua jäi mietityttämään, miltä ne pervot taulut näyttävät, D! Ateneumissa olen vuosia sitten nähnyt tauluja, joiden värimaailma kuvasti niin paljon taitelijan henkistä ahdistusta, että minulle tuli huono olo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tuli tauluista mieleen mm. pedofiilit. Ehkä se kertoo sinulle riittävästi... Jos taiteilijan tarkoitus on tehdä vaikutus, silloin hän kyllä onnistui.

      Poista
  2. Hieno lasiteos!
    Mekin käytiin viimeviikolla Helsingissä, mutta tällä kertaa jäi kaikki kulttuuri näkemättä, kun mieluimmin katselin 9 kuukauden ikäistä vesseliä..:)
    Ja todellakin sitä välillä tunttee itsensä niin tumpeloksi, jos sattuu vahingossa, johonkin hienoon kauppaan tai ravintolaan menemään.
    Tulipa mieleeni anoppi-vainaa, joka oli menossa ostamaan itselleen vähän parempaa päällepantavaa...kun oli kysynyt myyjältä neuvoa, oli myyjä tokaissut, että meillä myydään vaan tällaisiä kalliimpia vaatteita!
    Anoppi ei ollut parhaimmillaan, mutta rahaa olisi kyllä mukana ollut...he kasvattivat kukkakauppaansa itse kukkia ja anoppi oli menossa maksamaan kasvihuoneen lämmitysöljyä....silloin viellä maksettiin käteisellä paikan päällä. Hän oli pyydellyt vaan anteeksi ja lähtenyt kaupasta ja jälkeenpäin oli hänelle tullut mieleen, että olisi pitänyt lyödä rahakasa neidin eteen ja kysyä, että riittävätkö nämä..:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon ikäinen vesseli se vasta taideteos onkin : ) Kyllä anoppisi olisi ehdottomasti pitänyt ne rahat panna hetkeksi siihen tiskille ja sanoa, että laitanpa nämä ylimääräiset tähän vähäksi aikaa, kun ei meinaa mahtua kukkaroon : D

      Poista
  3. Kyllä tavallinen elämä on parasta varsinkin silloin kun on ollut poissa kotoa :) Ihanat kisut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma koti kullan kallis enkä nyt tarkoita rahallista arvoa : )

      Poista
  4. Niin mukavan ja antoisan kuuloinen reissu:) Ihana että pääsit tyttäresi näkemään♥ Voi mitä herkkukuvia, varmasti maistuivat! Suloiset kisut♥ Leppoisaa sunnuntai-iltaa 😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä oli kivaa, mutta sunnuntai meni lepäillessä. Kiitos : )

      Poista
  5. Tuolla Oulun Taito Shopissa olenkin käynyt. Aika piilossa se todella on.
    Helsingissä on mukava käydä, mutta kiva on myös kotiin palata.
    Onnellista alkanutta viikkoa Sinulle, Mayo! <3

    VastaaPoista
  6. Olipas sinulla mukava Helsingin reissu.
    Käväisin Hesassa kans heinäkuussa, pojan luona.
    Olisikohan parikymmentä vuotta edellisestä Helsingin reissustani.
    Ihastuin oikeastaan tähän pääkaupunkiimme, vaikka olenkin semmoinen, jonkinlainen "mökkihöperö".
    Kiitos kivasta kertomuksestasi Mayo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siellä voisi kauemminkin katsella - ja tulla sitten kiireesti pois.

      Poista
  7. Oulun TaitoShopin minäkin tiedän, joskus piipahdan siellä.
    Kulttuurilomalla kävit, virkistävää ja tietysti parhaasta päästä nähdä lastaan.
    Hyvä reissu, kuvailusta päätellen, vaan hyvä palata kotiinkin ja saada Muksu kainaloonsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiukan liian tiivis tahti oli, mutta kun ei ollut paljon aikaa.

      Poista
  8. Mukava on käydä joskus "isolla kirkolla", sen jälkeen osaa taas arvostaa rauhallista kotiympäristöä.
    Ooppera ja Ateneum on paikkoja joiden vuoksi kannattaa aina silloin tällöin lähteä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nasevasti sanottu. Juuri noin : )

      Poista

Luetuimmat : )