12.1.10

Kauheus on katsojan silmissä


Pikku jekulla rantamaisemasta tuli psykologinen testi. Kukapa meistä ei olisi tuijotellut pilvenkumpareita ja nähnyt siellä jäätelötöttöröiden (mikä ihana sana sanottavaksi vieraskieliselle) lisäksi pakkas- tai muita viuhuvatukkaisia ukkoja posket pullollaan tai ihan mitä vain. Serkkupoika opetti kuinka pilvet tuijotetaan taivaalta pois. Näin se tapahtuu: käydään selälleen maahan tai missä nyt sattuu olemaan ja kehtaa heittäytyä. Valitaan sellainen pikku hattara, johon voimat riittävät. Sitten vain tuijotetaan ja hups - se häviää. Toimii edelleen.

Lapsena katselin yöllä peitto korviin asti vedettynä ikkunalaudalla olevia kummajaisia; selvästi jonkun käsi sormet harallaan tai jokin eläin tai joku mielikuvitustakin suurempi, joka päiväksi hävisi ja muuttui äidin ruukkukukaksi, jonka juurelle kesällä laitettiin ihka oikeaa kanankakkaa. Oli mistä valita, vapaana käveli kesäisin musta, tummanruskea, vaaleanruskea ja valkoinen kana. Kaikilla oli nimet ja niistä kerron joskus lisää, mutta kakat olivat samanvärisiä - ja munat.

Lukijoissa on varmasti asiantuntijoita, että kuinka niitä mustetahroja oikein tulkitaan. Itse olen joutunut työpaikkahaastattelussa niistä kertomaan. Tietysti siinä miettii, että mitähän siinä ei saa nähdä. Pitääkö siinä nähdä loistava tulevaisuus yrityksen toimitusjohtajana, jotta saa työpaikan tai sitten rekrytointifirman henkilöstön makeat naurut. No siihen työpaikkaan en päässyt; luultavasti vastasin, että mustetahrahan se siinä kököttää minun aikaani viemässä - seuraava tehtävä!

Pääsin sitten muihin hommiin ja siksi lähdenkin nyt nukkumaan, mutta pikkasen puistattaa, kun tuossa rannalla onkin kaamea lohikäärme juuri siinä paikassa, missä paistan muurinpohjalettuja, jotka useimmiten tarttuvat kiinni tai muljahtavat nuotioon eikä sitten tiedä rouskuuko hampaissa sokeri vai hiekka : )

4 kommenttia:

  1. Minäkin olen tuota tuijotus reseptiä kokeillut, mutta ainakin hämärässä alkaa kaikki olematon liikkua. Pilvissä olen nähnyt kaikkea lempeää ja hauskaa, siis lapsena, kun olen niitä tuijotellut. Oikeastaan, täytyisi hommata riippukeinu, jotta voisi katsella pilvenhattaroita, tuulen leyhytellessä hikikarpalot kasvoilta.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi13.1.10

    mää en löyä lohikäärmettä! :O

    ja mää kuulin että ruskeet kanat tekkee ruskeita munia, ja valakoset valakosia.. mutta mustista en tiiä? en ainakaa halluis syyä mustaa kanan munnaa..

    VastaaPoista
  3. Meillä on kyllä riippukeinu, mutta ei siitä mitään pilviä näe, kun se on ripustettu isojen puiden väliin; oksia vaan. Pehmyt piirto taitaa katsella maailmaa hempeästi.

    Anonyymi ei nyt välitä siitä kuoren väristä ollenkaan, munat on terveellisiä : )

    VastaaPoista
  4. Mukavasti akvarellinoloinen kuva.

    VastaaPoista