5.4.10

Tyhjästä on nyhjäistävä

Jäin kaupunkiin pääsiäislomalla kahdesta syystä. Yksi: minulla ei ole moottorikelkkaa tai helikopteria, jolla pääsisin lumen saartamalle mökille. Kaksi: oli niin paljon kotitöitä, joita ei jaksa iltaisin tehdä, että niitäpä jäin tekemään. Ilo oli sitten otettava vähästä, mutta ilot eivät kuitenkaan olleet vähäisiä.

Eniten nautin taulun kunnostamisesta. Toin lapsuuden kodista suojelusenkelitaulun, kun se ei muitakaan kiinnostanut tai en havainnut sellaista tai ystävällisyyttään halusivat sen minulle antaa. Se oli tosi huonossa kunnossa. Minun on pitänyt koko talvi paneutua asiaan, mutta se on ollut auton takakontissa odottamassa. Eipä ole tullut kolareita, kun olen kidnapannut suojelusenkelin : ). Tutustuin akryyliväreihin ja ihastuin (olen öljyväri-ihminen) ja lopputulos oli niin mukava, että taulu on nyt olohuoneen seinällä.

Innostuin niin paljon, että tein toiset vanhat kehykset samanlaisiksi ja nyt minulla on olohuoneen seinällä tyhjät kehykset. Aion maalata niiden sisään taulun. Käyhän se näinkin päin : ) Yleensä tehdään taulu ja hankitaan siihen kehykset : )

Nytpä en sitten rupea itseäni ikävystyttämään tekemisteni luetteloimisella, mutta kissoilla näytti olevan yhtä vähän virikkeellinen ympäristö. Muksu löysi saaliin:


No oliko ton pakko tulla. Se on mun koi (huom. korvien asento):

No oot säkin lapsellinen. Sehän on ikkunan välissä enkä mä olis siitä välittänytkään. Pidä kois!

Cilla on erikoinen kissa; tytär rupesi eilen soittamaan isäni huuliharppua. Kissa sekosi täysin. Se kierteli tyttöä ja kävi välillä puraisemassa. Tyttö meni mahalleen lattialle soittamaan ja kissa puri selästä housujen ja puseron välistä ja olkapäästä. Tyttö meni pianon taakse huuliharpun kanssa, kissa käveli koskettimilla. Tuntui aivan, että he soittavat yhdessä. Olen kyllä ennenkin havainnut, että eläimet reagoivat musiikkiin. Varmaan moni muukin; onhan siitä tutkimuksiakin: lehmät lypsävät enemmän - tai siis antavat maitoa...

Pääsiäinen todisti taas kaksi asiaa: liikunta ei laihduta ja munat ei enää yllätä : D

8 kommenttia:

  1. jee, yhdyn täysin viimeiseen kommenttiin!

    VastaaPoista
  2. Ihanat nuo kissakuvat ;) Ja juu - samaa mieltä kommentistasi!

    VastaaPoista
  3. Ihania tilannekuvia kissoista. Tulee hyvä mieli niitä katsellessa. Minun täytyy aina sulkea pianon kansi yöksi sillä kissa intoutuu pomppimaan koskettimilla yrittäessään saada minut hereille. Taulusta tuli kaunis.

    VastaaPoista
  4. Jotkut eläimet todella tuntuvat nauttivan musiikista. Yksi meidän edellisistä koirista tuli aina välittömästi pianon viereen makaamaan, jos aloitin soittamaan. Sille laitettiin siihen oikein oma tyynykin, että sai oikein nautiskella. :)

    Taulusta tuli hieno, muistahan sitten näyttää, millaisen taulun teit niihin tyhjiin kehyksiin!

    VastaaPoista
  5. Kiitos kaikille kommenteista : ).

    Vai että oma soittotyyny Anskukan koiralla. Taitaa olla useammallakin lukijalla soittotaitoa ja musikaalisia eläimiä. Jotain primitiivistähän rytmitaju ainakin on. Meillä eivät ainakaan valita, jos menee nuotin vierestä eli sävelkorva niiltä taitaa puuttua kuitenkin : )

    VastaaPoista
  6. Kissoja on hauska kuvat, saitkin kauniita kuvi taas :)
    Hyvää pääsiäisen jälkeistä arkea :)

    VastaaPoista
  7. Hieno tuli!
    Ja joskushan on muuten hyvä tehdäkin asioita eri järjestyksessä...ensin kehykset ja sitten vasta taulu.
    Eläimillä on aina jotenkin elämä mallillaan : )

    VastaaPoista
  8. Kiitos samoin Seijastiina. Mitä pidemmät pyhät, sitä ankeammin arki alkaa, mutta kyllä se siitä...

    Kiitos Taru. Voipi olla, että uusi järjestys ei toimi eli mulla on vielä 10 vuoden päästä pelkät kehykset, mutta silloin siihen on jo tottunut : )

    VastaaPoista