12.6.10

Albumin kätköstä - pieniä ihmisiä ja suurta elämää

Halusin kaivella menneitä, vaikka en haluakaan tikkua silmääni : ) Tässä vekarat pyntättynä lähdössä päiväkodin kevätjuhlaan:
- se kala oli näin iso, eikö ollutkin? ainakin näin iso, hirrrveän iso, sano jo
- oli isompi, no oli oli, tommonen, kato nyt äitiä, me ei ikinä päästä lähtemään ennen ku se ottaa kuvan

- - - -

Tunnelmasta toiseen. Skannaus ei tee kuvalle oikeutta, mutta se on albumissa kaunis. Usein mietin, että maisema on sama aina, ollut satoja vuosia ja tulee olemaan satoja, tuhansia? vuosia jälkeemme. Maisema ei ole riippuvainen siitä, olenko sitä katselemassa. Joskus ajatus riipaisee ja toivon, että ihminen ei onnistu tuhoamaan tätä maapalloa.

Taidankin lähteä pyörällä enkä autolla kauppaan. Siitä se alkaa; maiseman pelastus.

9 kommenttia:

  1. Niin totta tuo ajatus, kaikki on ollut ennen meitä - ja myös meidän jälkeen on. Ylempi kuva on suloinen ♥ alempi huumaavan kaunis!

    VastaaPoista
  2. Kauniit lapset juhlapuvuissa.
    Niin hetken pieniä.
    Upea maisemakuva, ajatus herkkä ja totta!

    VastaaPoista
  3. päiväkodin juhlat ovat unohtumattomia!
    Maisemat saavat minutkin nöyräksi, tuo kuvasi on huikaiseva. Ihminen kaipaa maisemia ja surullista mutta totta, usein maisema voisi paremmin ilman meitä ihmisiä. Ihminen on se maiseman vaihtuvin osa, vaikka mitä yrittääkin.

    VastaaPoista
  4. Ihanat lapset! ja tuo sinun ajatuksesi maisemasta on kuin minun päästäni, ihan samoin ajattelen hyvin usein. Kirjoitin aihetta sivuten tuonne Outa.fi -lehden viimenumerossa pienen jutunkin.
    Upea kuva ja valonsäteet.

    VastaaPoista
  5. Mahtava luontokuva ja ajatuksesi hiljentää minutkin miettimään asiaa.
    Lapset niin suloisina kuvassa.

    VastaaPoista
  6. Kuinkahan suuri se kala olikaan! Suloisia lapsia ja luontokuva on mahtava. Savivuoren tornista on kans upeat näköalat.

    VastaaPoista
  7. Lapsukaiset ovat siinä niin hienoina kevätjuhla-asuissaan. Tuo maisemakuva on lumoavan kaunis.

    VastaaPoista
  8. Elisa: hyvä joskus muistaa, että on vain pieni osa kokonaisuutta.

    Seijastiina: niin, minne se aika hävisi, kun olivat pieniä?

    Manna: nöyryys on hyvä sana. Sitä juuri tunnen luonnon edessä ja kunnioitusta.

    Sude: ei noita paperikuvia oikein saa siirretyksi koneelle. Toisaalta on hyvä, että on paperikuvia : )

    Tiuku: Se kala oli suuri - ainakin lapsen ajatuksissa. Pitäisikin käydä Savivuorella illalla auringonlaskun aikaan. Kiitos vinkistä.

    Famu falsetissa: lastenkin juhlatunnelma nousee, kun pukeutuu sitä varten vähän paremmin : )

    VastaaPoista
  9. Kaarnikka: käyn tutustumassa Outa.fi -kirjoitukseesi. Pääseehän sinne?

    Valohan sen maiseman muuttaa hetkessä erilaiseksi.

    VastaaPoista