Älä tule paha ka...päivä, tule hyvä päivä

Haluatteko kuulla eilisestä päivästäni? Ai, evvk? (Kerrottakaan nuorisoon vihkiytymättömille, että lyhenne tarkoittaa " eivoisvähempääkiinnostaa" : )

Ennen valitusvirttä näytän tämän ihanan pusipusi Kallen kuvan. Hän on poikani uusin koira Pikku-Kalle : D.
Tekisi mieli rutistaa Kallea ja rutistaa ja rutistaa. Kun se tuli kylään, itki jalkani juuressa ja pakkohan se oli ottaa syliin, jossa sitten nukahti käsivarrelleni, juuri sille, jolla minun olisi pitänyt kahvikuppia nostaa : )

                                                                     Kuva on tyttäreni ottama ja minulla on poikkeuslupa käyttää sitä : )

No nyt jaksan kertoa eilisestä. Heräsin aamulla ja ajattelin, että taas yksi tavallinen päivä tulossa. Illalla huomasin olleeni väärässä. Heräsin tietysti myöhään, koska herätyskellovarmistimeni Cilla on huitelemassa maailmalla: Holiday Innissä yöpyy Helsingissä, syö kaviaaria ja lohta smetanan kera. Oli tietysti tukanpesuaamu juuri, kun en olisi ehtinyt. No sen minä kyllä pesin, mutta kiireessä otin auton etukulman lähes irti. Unohdin, että johto oli seinässä. Potkimalla se osa meni takaisin : ). Töissä huomasin, että kännykkä oli jäänyt kotiin ja saan siihen työpuheluja; se piti hakea.

Mahaa pakotti, nenä vuoti ja taisi olla vähän kuumettakin. Selvisin loppuun saakka sen työpäivän ja lähdin ostoksille. Olin ostanut monta viikkoa aikaisemmin lisäpatterin kesällä remontoimaamme piharakennukseen. Lämpö ei tahtonut riittää ja kaukolämmön vetäminen sinne oli liian tyyristä. Minun piti saada se lämmönlähde jo viikko sitten, mutta soittivat, että tulee vasta viikon päästä.

Eilen sinne siis: mies - valitettavasti ei ole vielä tullut. minä - MITÄ? minulle luvattiin. mies - minäpä menen katsomaan. Odotusta. Sillä aikaa pojankoltiaiset kävivät tyhjentämässä asiakkaille tarkoitetun karkkikupin. Meinasin sanoa jotakin, mutta huomasin vanhemman pariskunnan, joka hymyssäsuin mutusti samaisia karamelleja ja ajattelin, että taidan olla tiukkapipo. Ne pojathan olisivat sairaita, jos eivät rohmuaisi karamelleja.

Mies: - on se patteri tullut, mutta me ei saada sitä sinulle, kun se seisoo tuolla takapihalla rekassa, joka juuttui lumihankeen. Minä vedin henkeä. Mies: me voimme postittaa sen sinulle, se on seuraavana päivänä. Minä laskemaan, että jos se postitetaan, se on minulla maanantaina, koska eivät kuitenkaan saa sitä vielä torstaina postiin. Minä haen sen huomenna! Heittäydyin positiiviseksi ja sanoin miehelle, että ei se mitään, minkäs sille voi, mutta en voinut olla jatkamatta, että mutta kun se luvattiin minulle jo viikko sitten, johon mies, että 50 muuta asiakasta odottaa niitä tavaroita. En uskaltanut jatkaa, että heille ei varmaankaan luvattu jo viikko sitten.

Ulos kaupasta ja autolle, joka oli edestä ja sivuilta rapsutettu jäästä. No jopas se on hankalassa paikassa ja kurja koroke juuri tuossa vieressä, mutta kyllä minä tästä - KRIITS. Takanani oli haamuauto, johon tein viivan, mikä ei ollut mikään haamuviiva, vaikka yritin katsoa sitä eri kulmista. Ovelta juoksi mies takaisin "oliko se minun auto, oliko se minun auto - huoh ei, ei se mitään?. Rupeanko etsimään auton omistajaa isosta kaupasta ja kuulututan, että "tyhmä naisihminen on rusikoinut auton rekisteri se ja se". Ei. Sekunnin sadasosan murto-osan kävi mielessäni, että mitä jos vain ajan pois. Näin meissä kaikissa asuu pieni rikollinen : (. Ei muuta kuin puhelinnumero soittopyynnön kera tuulilasiin ja itse otin rekisterinumeron ylös. Jos soittoa ei kuuluisi, etsisin omistajan käsiini.

Ilta kului ja toivo nousi, omituista, koska kuitenkin olisin etsinyt omistajan. Ihmismieli on kummallinen. Hetken jo mietin, että auto on mustasukkaisen pariskunnan, jolle on tullut perheriita, kun tuulilasissa lukee "soita mulle" : D.  Sitten soitettiin. Päiväni kääntyi hyväksi. Autoja duunaileva nuori nainen; kyseisen kaupan työntekijä, soitti ja sovittiin, että hän 150 eurolla duunailee itse sen 3-400 euron vahingon. Naureskelimme siinä sitten - minä vähän väkinäisemmin. Eläköön autoja duunailevat naiset!!  Lisäksi hän neuvoi kuinka saan jollain muovispraylla oman autoni kuntoon, koska hankauma oli tullut muoviosaan.

Loppuilta meni paremmin, kun istuin sohvalla peiton alla ja katsoin Mentalistia. Nyt on kuumetta, päänsärkyä ja vaikka mitä. Uskaltaakohan tästä lähteä töihin ja sen jälkeen patterin hakuun. Ainakin parkkeeraan keskelle ei mitään : ).