26.11.10

Älä tule paha ka...päivä, tule hyvä päivä

Haluatteko kuulla eilisestä päivästäni? Ai, evvk? (Kerrottakaan nuorisoon vihkiytymättömille, että lyhenne tarkoittaa " eivoisvähempääkiinnostaa" : )

Ennen valitusvirttä näytän tämän ihanan pusipusi Kallen kuvan. Hän on poikani uusin koira Pikku-Kalle : D.
Tekisi mieli rutistaa Kallea ja rutistaa ja rutistaa. Kun se tuli kylään, itki jalkani juuressa ja pakkohan se oli ottaa syliin, jossa sitten nukahti käsivarrelleni, juuri sille, jolla minun olisi pitänyt kahvikuppia nostaa : )

                                                                     Kuva on tyttäreni ottama ja minulla on poikkeuslupa käyttää sitä : )

No nyt jaksan kertoa eilisestä. Heräsin aamulla ja ajattelin, että taas yksi tavallinen päivä tulossa. Illalla huomasin olleeni väärässä. Heräsin tietysti myöhään, koska herätyskellovarmistimeni Cilla on huitelemassa maailmalla: Holiday Innissä yöpyy Helsingissä, syö kaviaaria ja lohta smetanan kera. Oli tietysti tukanpesuaamu juuri, kun en olisi ehtinyt. No sen minä kyllä pesin, mutta kiireessä otin auton etukulman lähes irti. Unohdin, että johto oli seinässä. Potkimalla se osa meni takaisin : ). Töissä huomasin, että kännykkä oli jäänyt kotiin ja saan siihen työpuheluja; se piti hakea.

Mahaa pakotti, nenä vuoti ja taisi olla vähän kuumettakin. Selvisin loppuun saakka sen työpäivän ja lähdin ostoksille. Olin ostanut monta viikkoa aikaisemmin lisäpatterin kesällä remontoimaamme piharakennukseen. Lämpö ei tahtonut riittää ja kaukolämmön vetäminen sinne oli liian tyyristä. Minun piti saada se lämmönlähde jo viikko sitten, mutta soittivat, että tulee vasta viikon päästä.

Eilen sinne siis: mies - valitettavasti ei ole vielä tullut. minä - MITÄ? minulle luvattiin. mies - minäpä menen katsomaan. Odotusta. Sillä aikaa pojankoltiaiset kävivät tyhjentämässä asiakkaille tarkoitetun karkkikupin. Meinasin sanoa jotakin, mutta huomasin vanhemman pariskunnan, joka hymyssäsuin mutusti samaisia karamelleja ja ajattelin, että taidan olla tiukkapipo. Ne pojathan olisivat sairaita, jos eivät rohmuaisi karamelleja.

Mies: - on se patteri tullut, mutta me ei saada sitä sinulle, kun se seisoo tuolla takapihalla rekassa, joka juuttui lumihankeen. Minä vedin henkeä. Mies: me voimme postittaa sen sinulle, se on seuraavana päivänä. Minä laskemaan, että jos se postitetaan, se on minulla maanantaina, koska eivät kuitenkaan saa sitä vielä torstaina postiin. Minä haen sen huomenna! Heittäydyin positiiviseksi ja sanoin miehelle, että ei se mitään, minkäs sille voi, mutta en voinut olla jatkamatta, että mutta kun se luvattiin minulle jo viikko sitten, johon mies, että 50 muuta asiakasta odottaa niitä tavaroita. En uskaltanut jatkaa, että heille ei varmaankaan luvattu jo viikko sitten.

Ulos kaupasta ja autolle, joka oli edestä ja sivuilta rapsutettu jäästä. No jopas se on hankalassa paikassa ja kurja koroke juuri tuossa vieressä, mutta kyllä minä tästä - KRIITS. Takanani oli haamuauto, johon tein viivan, mikä ei ollut mikään haamuviiva, vaikka yritin katsoa sitä eri kulmista. Ovelta juoksi mies takaisin "oliko se minun auto, oliko se minun auto - huoh ei, ei se mitään?. Rupeanko etsimään auton omistajaa isosta kaupasta ja kuulututan, että "tyhmä naisihminen on rusikoinut auton rekisteri se ja se". Ei. Sekunnin sadasosan murto-osan kävi mielessäni, että mitä jos vain ajan pois. Näin meissä kaikissa asuu pieni rikollinen : (. Ei muuta kuin puhelinnumero soittopyynnön kera tuulilasiin ja itse otin rekisterinumeron ylös. Jos soittoa ei kuuluisi, etsisin omistajan käsiini.

Ilta kului ja toivo nousi, omituista, koska kuitenkin olisin etsinyt omistajan. Ihmismieli on kummallinen. Hetken jo mietin, että auto on mustasukkaisen pariskunnan, jolle on tullut perheriita, kun tuulilasissa lukee "soita mulle" : D.  Sitten soitettiin. Päiväni kääntyi hyväksi. Autoja duunaileva nuori nainen; kyseisen kaupan työntekijä, soitti ja sovittiin, että hän 150 eurolla duunailee itse sen 3-400 euron vahingon. Naureskelimme siinä sitten - minä vähän väkinäisemmin. Eläköön autoja duunailevat naiset!!  Lisäksi hän neuvoi kuinka saan jollain muovispraylla oman autoni kuntoon, koska hankauma oli tullut muoviosaan.

Loppuilta meni paremmin, kun istuin sohvalla peiton alla ja katsoin Mentalistia. Nyt on kuumetta, päänsärkyä ja vaikka mitä. Uskaltaakohan tästä lähteä töihin ja sen jälkeen patterin hakuun. Ainakin parkkeeraan keskelle ei mitään : ).

13 kommenttia:

  1. No, onhan siinä ollut päivä! Toivottavasti et kipeäksi tullut - stressiähän tuollaisesta menosta pukkaa, väkisinkin. Tämä päivä lienee jo aivan toisenlainen!

    VastaaPoista
  2. Ajattele positiivisesti :)Kun on ollut pohjalla, sieltä ei voi kuin nousta ylöspäin. Eli edessäpäin on vain niitä parempia päiviä. Hyvää päivänjatkoa :)

    VastaaPoista
  3. Olipa onnettomien sattumusten päivä, kyllä niitä on meilläkin välillä koetaan. Onneksi nämä huonon tuurin päivät eivät yleensä tule peräkkäin.
    Koetahan parantua♥

    VastaaPoista
  4. On tuo Pikku-Kalle soma kuin pehmolelu. Tekee mieli saada sylliin. Olipa kamala päivä. Pikaista paranemista ja Leppoisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  5. No olihan tapahtumaa yhdelle päivälle, niin ne tahtoo yleensä tulla, kaikki yhtaikaa. Toivotaan, että nyt meni paremmin.

    VastaaPoista
  6. Minz: tänään meni jo pikkasen paremmin ja eilisestä jäi vielä pari harmia kertomatta : )

    Sude: kiitos. On noita pohjia nähty monenlaisia. Ei tämä ollut vielä lähelläkään pahinta : )

    Manteli: toisaalta on hyvä, että kaikki kasaantuu, on sitten kokonaan hyviä päiviä enemmän : )

    Famu falsetissa: Pikku-Kalle ei oo pehmolelu: se vuotaa toisesta päästä ja kuulemma jatkuvasti : D

    Pehmyt piirto: tänään menin hakemaan sitä patteria, kun oikein tekstiviestin lähettivät. Puoli tuntia odotin sitä, kun eivät ensin löytäneet! Se paketti kilisee niin oudosti, että en uskalla avata. Oli varmaan rekan lumihankipäässä : )

    VastaaPoista
  7. Huhhui sentään, millaista menoa! Toivottavasti sentään tavallisesti sujuu paremmin :) Alun söpö koirakuva ei lainkaan varoittanut tällaisesta :D

    VastaaPoista
  8. Älä lähde minnekään. Nyt peiton alle. Kuumaa juotavaa, Panadol Hotia tms. Jos se on tosiaan flunssa, pode ainakin kolme päivää. Itselläni oli oikea räkäflunssa, olin viikon ja kaksi päivää pois töistä, mutta ei tullut jälkitauteja, ei poskiontelotulehdusta eikä keuhkoputkentulehdusta (nyt monella liian aikaisin töihin lähteneellä jompikumpi tai molemmat).

    VastaaPoista
  9. No voi hyvät hyssykät sun eilistä päivääs! Hyvää ja onnellista viikonloppua Sinulle.
    Ihana koissu, yhtä ihana kuin meidän entinen Tayson-bokseri, ettei ihanampikin :)

    VastaaPoista
  10. Pusipusi Kalle näyttää kyllä ihan pehmolelulta. Kivaa pitää sylissä. Onneksi kurja päivä korjautuu aina hyvällä päivällä, niin että jaksaa tasapainoilla päivien kanssa.

    VastaaPoista
  11. Ella: sujuu normaalisti paremmin. Pitää vähän yllättää kuvan ja tekstin kontrastilla : )

    Miranda: voi kun se olisikin noin helppoa. Kuolisin varmaan stressiin siellä peiton alla miettiessäni tekemättömiä töitä : )

    Ulleriina: eläinvauvat vievät sydämen : )

    Tiuku: vuoristorataahan tämä elämä on : )

    VastaaPoista
  12. Huh huh mikä päivä! Mutta niinhän se on, että toisinaan tapahtuu enemmän ja joskus ei mitään...

    VastaaPoista
  13. woikkis mikä päivä! Hyvä tarina siitä syntyi! Heti yks positiivinen huomio. Silti toivon että ei ihan näin paljon yhtenä päivänä, vaikka olihan tuo loppuhuipennus aika lempeä, (jos se ois ollut joku naisia vihaava sovinisti, niin iikk.. )

    VastaaPoista

Luetuimmat : )