13.4.12

Usko, toivo ja rakkaus


Menosuuntaan kallistuneena
sormet innosta venyneinä
vastaanotan huomispäivän elämää
unohdan rasittuneet mietteet 
ja kosteat silmät
tältä päivältä
                                                                                                                         AH 1977



Toinen "runoni" tuotteliaalta vuodeltani 1977:

                  Valkoiset tulppaanit 
          toisiaan vasten
        taivasta kohti
  viileässä.
               Takaani tulee varjo
           syöksyy eteeni
   kadoten.


22 kommenttia:

  1. Olen täällä yrittänyt vierailla, mutta niin luvattoman hitaasti aukenee ja kelaus tahmoo.
    Nyt kun lopulta sain auki, niin toimii mallikkaasti;)

    Ajatuksia herättäviä runoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kiva yllätys, kun kävit : )

      Poista
  2. Mahtavat kuvat ja runosi ovat ihania!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mutta ihan tavallisia : )

      Poista
  3. Toivomus: runokirjaksi runosi kudot: omakseni ostan, sydämeeni istutan. Valoksi ovat syvät lähteesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi : )

      Poista
  4. Kauniita runoja pidin niistä tosi paljon. Olethan toki kirjoittanut 1977 jälkeenkin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin tällöin, kun sydän on pakahtua ja se pitää saada jotenkin ulos. Runon kirjoittaminen jotenkin helpottaa. Ihmeellistä.

      Poista
  5. Kuvissa näkyy kauniisti värinsä menettäneet kasvit sinisen sävyjä vasten. Runot puhuttelevat ajatuksia. Kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävelin jäällä ja tuo pöheikkö veti puoleensa kuin magneetti. Putosin johonkin kuoppaan kuvia ottaessani : D

      Poista
  6. Noista runoista tulee mieleen nuoruus, silloin vielä mentiin ahnaasti eteenpäin. Nyt vanhana ei enää jaksa. Tuuli on tyyntynyt ja sojotetaan vaan paikallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei mennä taaksepäin, mutta kuitenkin kumarrutaan jo vähän eteenpäinkin : )

      Poista
  7. Vuodesta 2012 tulee varmaan myös hyvä runovuosi, eikö niin? Suosittelen ja toivon :-)
    Runosi soivat hienosti kuvien kanssa yhdessä. Kurkottavat "sormet innosta venyneinä" kohti lukijaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oikein hyvältä näytä tämä vuosi, mutta kiitos toiveesta. En edes tiedä ovatko kirjoitelmani runoja vai peräkkäin ladottuja ajatuksen pätkiä. En ole sillä tavalla tutustunut runojen rakenteeseen.

      Poista
  8. Runot ja kuvat trimmaavat. Runosi ovat kiinnostavia ajatelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatelma taitaakin olla osuvampi sana kuin runo : )

      Poista
  9. Kauniita, herkkiä runoja.
    Kuvat ovat myös ihania, sopivat hyvin runojen kanssa yksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kuvitettu runokirja olisikin hyvä ajatus, mutta sen tyyppisiähän taitaa jo ollakin?

      Poista
  10. Olipa kauniita runoja ja kauniita kuvia.

    VastaaPoista
  11. Voi onpas kaunista! Juutuin oikein pitkäksi aikaa katselemaan kuviasi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä juutuin kuvia ottaessani: putosin kuoppaan : )

      Poista