8.6.14

Käännekohta elämässä


Tiedättehän tunteen, että juna kulkee vieressä raiteella ja itse puuskuttaa siinä sivuraiteella resiinalla. Ei uskalla tai osaa tai muut ei anna hypätä kyytiin. Nyt minulla on tunne, että olen saanut jo toisen jalan junan oven astinlaudalle. Kun vielä saan otteen kahvasta, saa resiina jäädä itsekseen vaeltamaan niin kauan kuin vauhtia riittää.

Muutos ei ehkä aluksi ole niin konkreettinen, mutta henkinen on. Kun aurinko tuon metsän rajan taakse vajoaa ja uuteen aamuun nousee, on maailma erilainen: linnunpojat emonsa siiven alla hiukan kasvaneet : )

12 kommenttia:

  1. No jaa, minusta kyllä tuntuu että olen ollut se hiiliveturin kuljettaja lappamassa hiiliä pesään että juna kulkee. Nyt lopultakin olen päässyt matkustajaksi vaunuun nauttimaan itse matkanteosta . Minähän pääsinkin juuri eläkkeelle =D Tervetuloa vaan sinullekin tänne matkustajapuolelle junan kyytiin. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mutta pitänee ensin lappaa niitä hiiliä : D

      Poista
  2. Voimaan ponnistukseen ja junan kyytiin hyppäämiseen! kaikkea hyvää uusille raiteille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos juna jättää, toinen tulee : D

      Poista
  3. Tuulta purjeisiin uuteen vaiheeseen! Pidä kahvasta lujasti kiinni ja hyppää junaan. Onnea matkanteolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sata kilometriä tässä menee kahvasta roikkuessa : )

      Poista
  4. Kiva kun jaksat hypätä kyytiin. Onnea matkalle♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä roikun siinä kahvassa : )

      Poista

Luetuimmat : )