Vuosi sitten menin yksin mökille, kun täytin 60. Nyt minulla ei ole aikaa. Minulla on niin paljon töitä ja muutot söivät lomani. Entä jos aikani loppuu kokonaan enkä koskaan enää pääse mökille, koska käytin elämäni turhaan ja aika loppui kesken? Olenko idiootti?
Et ole idiootti, vaan ajan ja täällä olomme rajallisuutta pohdiskeleva Nuuskamuikkunen. :)
VastaaPoistaLohdullista : )
PoistaEtpä suinkaan ole!
VastaaPoistaMutta toison, että jostain löytyy aikaa hengähtää ja mennä sinne mökille yksinäisyyteen ja hiljaisuteen nauttimaan.
Levollista sunnuntaita Sinulle! <3
Kiitos toiveestasi ja toivotuksestasi. Sitäpä samaa itsellesi : )
PoistaEt ole idiootti!
VastaaPoistaYritä järjästää sitä aikaa...myös itsellesi♥
Voin kyllä vähän ollakin, kun en ole osannut järjestää, mutta jospa vähitellen : )
PoistaMitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin tuntuu aika kuluvan. Nuorempana viikko oli pitkä aika, mutta nykyään lauantain jälkeen tuntuu tulevan heti uusi lauantai. Mihin ne viikot oikein hupsahtavat siitä välistä. Keskenhän tämä elollinen aika joka tapauksessa loppuu, mutta ei sitä kannata miettiä, tulee vain surullinen olo. Nyt alat elämään vain itseäsi varten ja teet asioita jotka sinua itseäsi miellyttää eniten, eipähän tule sitten sitä hukkaan heitettyä aikaa ♥
VastaaPoistaJossain on tutkittu, että vanhemmat ihmiset kokevat ajan kuluvan nopeammin. Sikäli hyvä, että eipähän ainakaan pitkästy. Oikeassa olet, elämän remontti pitää tehdä : )
Poistaet olenkaan. On hyvä miettiä, mihin aikansa ja elämänsä käyttää...
VastaaPoistaHelpommin sanottu kuin tehty : )
PoistaEt suinkaan, sillä kulloinkin joudutaan tekemään päätöksiä, mikä tuntuu oikealta ja tärkeältä just silloin. Jälkiviisautta voi aina harrastaa, vaikka turhaa onkin.
VastaaPoistaEipä silti, omaakin ajankäyttöäni pohdin aika ajoin malliin, onko minulla varaa tuhlata päiviä tähän tai tuohon.
Hyvin sanoit. Menneitä ei kannata murehtia, onhan huominen ja uusi mahdollisuus : )
PoistaKyllä ihminen aika idiootti on tuon ajan kanssa, me kaikki. Käytti sen miten vaan niin jälkeenpäin ajatellen jossain kohdin väärin, aina tulee eteen se hetki, jolloin tahtomattaankin sanoo jos... Niin turhaa, niin inhimillistä, mutta onneksi se hetki menee ohi ja voi taas nauttia elämästä siellä missä kulloinkin on, siinä hetkessä.
VastaaPoistaJa myöhästyneesti, onnea uuteen tupaan!
Kiitos onnitteluista.
PoistaHyvä, kun ymmärrät, mitä tarkoitin. Niin kauan kuin raajat liikkuvat ja pääkoppa pelaa, pitäisi käyttää elämän tarjoamat mahdollisuudet hyväksi.