Kun kokonaisuus alkaa levitä käsiin eikä jaksa ajatella viikon, kuukauden, puolen vuoden, koko loppuelämän päähän, pysyn voimissani tarttumalla hetkeen kerrallaan - yksityiskohtiin -mitättömiin tai merkityksellisiin.
Kaikki voima on minussa, se on korvieni välissä, mutta onko viisautta tarpeeksi?
Hetkessä elämistä joudun minäkin koko ajan opettelemaan. En voi varmistaa mitään tulevaisuudessa, voin elää vaan tätä päivää ja tehdä siitä mahdollisimman hyvän.
VastaaPoistaKun tulevaisuudessa tapahtuu liikaa, tämä hetkessä eläminen korostuu. (En päässyt kommentoimaan blogiisi, mutta yritän uudelleen : )
PoistaPäivä vain ja hetki kerrallansa, näin eletään täälläkin.
VastaaPoistaTaitaa olla yleisempikin tapa : )
PoistaEka kuvasta ei arvaisi miten kauniista kimpusta nuput ovat pudonneet.
VastaaPoistaEilinen on mennyt, huominen ei ole vielä tullut. Eletään siis tänään.
Hyvää tätä päivää - ja kuitenkin myös huomista : )
Poista