Olen aina pitänyt kuvanveistosta. Olen vakuuttunut, että kaikkien kivien, kipsien, puupalojen ja muiden möhkäleiden sisällä on joku, joka pitää vapauttaa. En vain ole ehtinyt. Vain yhden olen vapauttanut.
Polunetsijä.
Sammakkoprinssi.
Nunnat ja munkit.
Villi kivinainen.
Muhiva yllätys.
Minun vapauttama kivinainen. Hänen suunsa hymyilee, mutta silmät katsovat ilmeettöminä. Ehkä jonakin päivänä tai yönä hän iskee minulle silmää
Ulottuvuudet on suurin yllätys, jos on aikaisemmin vain piirtänyt. Ihmisen naamahan ei ole litteä ja hurjinta koko hommassa on se, että et voi liimata takaisin pudotettua posken palasta.
Olen suhteellisen ylpeä aikaansaannoksestani, kun tein sen maitopurkkiin ja saatuani lähes valmiiksi, huomasin, että purkki oli liian pieni tai kipsi liian suuri. Minun olisi pitänyt kutistaa kasvoja JOKA paikasta, että pään takaosasta olisi tullut hyvä. En jaksanut, kun olin ruuvimeisselillä veistänyt kasvot, mutta minun naiseni vapautui!!
Saavutukseni arvoa ei vähennä ollenkaan se, että käytin mallina siskon saamaa hymytyttöpatsasta (sisko voi kyllä olla eri mieltä), kun äiti ei suostunut malliksi.
Hienoa, ei ole helppoa. Upea lopputulos!
VastaaPoistaLukiossahan tuo tuli tehdyksi eli aikaa siitä on.
PoistaSyystäkin saat olla ylpeä. Kaunis posken kaarre.
VastaaPoistaTiesithän, että jokaisen lihavan naisenkin sisältä löytyy hoikka neitonen =D
Tiesin tuon viimeisen asian, koska siitä hoikasta naisesta näkyy kohdallani pitkä ja terävä nenä : D
PoistaKuvanveisto on vaativa laji, sen huomasin opiskeluaikana. Vaativaa mutta antoisaa.
VastaaPoistaOn se erilaista kuin muut taiteen lajit. Aika moni ilmeisesti koulussa kokeillut : )
PoistaUpea lopputulos!
VastaaPoistaKiitos.
PoistaSen verran olen kipsitöitä kokeillut ja vuolukiveäkin kokeillut muotoilla, että tiedän miten vaativaa se on. Onnistuit hienosti, kädenjälkesi on kaunista.
VastaaPoistaVuolukivi on aivan uusi asia minulle.
Poista