Tiistaina en ollut uskoa silmiäni; siinä se oli ja ollut kenties vaikka kuinka kauan: taideteos suoraan työpisteeni ikkunan takana: valtava jääpuikko. Milloin se oli siihen kehittynyt, salaa minulta ja ilman lupaani. Äkkiä kaihtimet kokonaan ylös. Apua, kamera on kotona, mitäs jos se tipahtaa juuri nyt. Onneksi on pakkasta. Varmaan ainut kerta elämässäni, kun sellaista toivon. Kiskoin innoissani ohikävelevät työkaverit ihmettä katsomaan, kommentit olivat vaihtelevia - taitavat tuntea minut liiankin hyvin : ) Voilà!
Seuraava kuva todistaa, että ehkä en kuitenkaan ole niin laput silmillä kulkeva. Sulautuuhan se oikeastaan aika hyvin taustaan.
Lähtiessäni viikonlopun viettoon toivotin sille voimia sinnitellä maanantaihin saakka.
Öisin se muuttuu taikasauvaksi:
Kiva mennä töihin : D
Luonto on sulle taiteillut mahtavan virkisteen ikkunanäkymään.
VastaaPoistaAivan huikea tuo alin kuva, jään sitä tuijottamaan!!!
On kyllä mahtava jääpuikko. Onko se johdossa roikkuva ja mistä siihen on vettä tippassut ja pitemmän aikaa. Hieno tuo yö valaistus. Se on kuin kuparirakua parhaimmillaan, niin metallimainen kiilto.
VastaaPoistaNyt piti katsoa Wikipediasta, mitä on raku ja selvisihän se sieltä.
VastaaPoistaHuoneestani menee atk-kaapeli toiseen rakennukseen ja katolta tippuu vettä kaapelin päälle. Isäni sanoi, että talo fuskaa lämpöä, jos on jääpuikkoja. Hmm...