Aasinsilta on mainio

Blogatessa on hyvä köpötellä aasinsiltaa pitkin: voi pomppia asiasta toiseen. Nyt tietysti rupesin miettimään, miksi kuuluisasta kirjasta tuttu ratsu on saanut ilmaisussa jotenkin alentavan merkityksen. Osaako joku kertoa sillasta enemmän?

Ensimmäinen siltapalkki: viipaloitu aurinko.

Toinen: auringon juovittama yksivärinen verho.

Aurinko tekee kaikista asioista kauniimpia:

Vieraita; tai niin ainakin luulin. Tämä koskelo tuli seurakseni kivelle keikistelemään. Olin iloinen seurasta, kunnes hoksasin, että se vahti vain poikasiaan puolen metrin päässä rannalla, kuten edellisessä tekstauksessani kerroin.

Sitten tuli pojan perhe ja Otto tietysti. Poika on innostunut kalastamaan ja oli ostanut oikein verkon ja virvelin. Olen iloinen, että hän muistaa vielä isänsä ja hänen kanssaan kalastamiset. Poika oli 8 menettäessään isänsä. Minä muistan parhaat kalapaikat ja että katiska lasketaan siihen paikkaan, josta alkaa näkyä kirkontorni. Verkon laskupaikankin muistan, mutta minun soututaidoillani se harvemmin osuu siihen :  ). Hieno hauki ja lahna tuli verkolla ja virveli tuotti kai ahvenia. Otto katselee rannalla, että mitä ihmettä se tuolla touhuaa.

Otto löysi oikein hyvän nukkuma-asennon. Otto-raukalle tuli jalkaan pipi ja joutui leikkaukseen. Ongelmana on se, että tuohon kaulaan on vaikea löytää sopivan kokoista kauluria ja haava pitää suojata muilla tavoin.

Laitoin öljyä lapsuudenkodin lamppuun, mutta en uskaltanut pestä lasia oikein hyvin. Jos se raksahtaisi rikki, uutta ei löytyisi ainakaan lähi-Siwasta.

Viimeisenä siltapalkkina kukan anatomia. Onko krassissa nuo lärpäkkeet siksi, että mehiläinen jää pyörimään kukkaan kauemmin ja kerää enemmän siitepölyä itseensä? Se on vähän kuin katiskan pehmeämpi malli: sisään päästää, mutta ei ulos : )  Kas siinä pulma.