Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Luetuimmat : )
-
Mökillähän sitä voi rempata mitä vaan, kun ei millään ole väliä, mutta tätä kotiremppaa pitää aina tarkemmin suunnitella, jos vaikka myy jo...
-
Ruskeat, lempeät silmät katselivat maailmaa miettien suuria asioita. Mökillä Otto oli niin vauhdissa, että oli aina juosta kuv...
-
Kummasti talven tulo tuo arkeen normaaliutta; kodikkuuden tuntua sisällä, kun ulkona sataa ja tuulee. Mökille jätin hyvästit taas kerran. P...
-
Kun ensimmäiset mariskoolit tulivat kauppoihin, tuhahdin lapsille, että eihän tuo ole aito: meillä on mökillä sellainen. Tästä on sitten vää...
-
Pääsiäinen tuo hyviä muistoja ja on iloinen juhla, vaikka kansakoulussa pidin peukkuja, että Pontius Pilatus olisi pelastanut Jeesuksen, m...
Kauniiisti ajateltu ja herkkä upea kuvaus ♥
VastaaPoistaKiitos.
PoistaKauniisti ja osuvasti ajateltu. Kiehtova kuva, kuin unesta
VastaaPoistaKiitos.
PoistaJoillekin ihmisille toisen loukkaaminen on elämän suola.
VastaaPoistaHymy kirkastaisi päivän. Kokeilen sitä ihmisiin, jotka tärkeinä törmäilevät kaupassa ostoskärryineen.
Joskus kun hymyilen, joku katsoo, että onkohan tuo tärähtänyt : )
PoistaKauniisti ilmaisit asian. Niin sanoin kuin kuvankin kautta.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaAntaessaan saa... jos kaikki ymmärtäisivät, että toista loukatessa ei saa itselleen ainakaan mitään hyvää.
VastaaPoistaEi ole aina niin helppoa kääntää sitä toistakin poskea : )
PoistaKaunista, herkkää, koskettavaa..
VastaaPoistaKuva kuin unesta, salaperäinen.
Rauhallista iltaa sinulle.
Kiitos samoin.
Poistakaunis kuva ja hyvin sanottu.♥
VastaaPoistaMinusta tuntuu, että nämä toisia loukkaavat vain purkavat omaa pahaa oloaan. Oikeastaan minä säälin semmoisia ihmisiä. "Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa", eli eipä semmoisilla loukkaavilla ihmisillä useinkaan ole montaa oikeaa ystävää.
VastaaPoistaKaippa sitä itsekkin tulee välillä möläyteltyä sammakoita, jotka toinen kokee loukkaaviksi, vaikka en itse niin ole tarkoittanut.
Jahas, tästä tuli nyt tämmöinen "elämänviisauksienoppitunti". Hihi, ei ollut tarkoitus =D
Niin, eipä tässä mitään pulmusia olla. Kanssakäymisessä väistämättä tapahtuu tahattomiakin tölväisyjä, mutta jos joutuu jatkuvan piilovinoilun kohteeksi, se on aika raskasta.
PoistaVoihan viehe, pitkästä aikaa kun pompin blogimaailmassa, on paljon luettavaa ja katsottavaa. Siksi myös kommenti pitää sisällään vähän kaikkea, sillä on helpompi kirjoittaa yksi pitkä kommentti kuin monta pätkää.
VastaaPoistaSiniseen kadonnut lokki kaisloineen, monia mielikuvia herättelevä kuva. Loppukesästä ei vielä ole kauaa aikaa ja tulipa hetkeksi muutama kesäinen ajatus mieleeni.
Eläinsilta, miten koominen ajatus ja toteutuuko käytännössä. En minä ainakaan siilinä kipittelisi ylämäkeen kun tasamaatakin on tarjolla, vaarallista sellaista, mutta kuitenkin. Ajatus sillan takana on kaunis, mutta olisiko pitänyt mietiskellä vielä hetken kauemmin. Ei näistä päätöksistä ota päätönkään selvää...
Lokakuu:
Miten kauniit maisemat oletkaan tallentanut, syksyä upeimmillaan. Ja kuitenkin kuvissasi vielä kukat kukkivat, syksy on todella ristiriitaisen kasvun ja kuoleman aikaa. Pörröinen kaverisi (käväisin lukemassa tekstin) taitaa olla melkoinen prinsessa, jolla on hyvähermoinen ihmispalvelija...
Syyskuu:
Käväisin kuikuilemassa myös uutta blogiasi ja sieltäpä löytyi mielenkiintoinen aarrekätkö. Olen perinnyt melkoisen kasan vanhoja lehtiä, sukupolvien takaa ja niitä joskus olen vilkuillut, jäänyt lueskelemaan... Hmmm, aika on ollut erilainen, olivatko myös ihmiset, ajalle annettiin aikaa ja ihmiset ehtivät ajattelemaan, näin olettaisin.
Usvakuviisi suorastaan imeydyin sisään, juuri tuollaista hämäryyttä ja yksinäistä yksityisyyttä löytyy silloin, kun kulkee rannoilla ja niityillä oikeaan aikaan.
Oho. Nyt olen mielissäni, kun olet oikein paneutunut höpötyksiini : D. Tuon uuden blogin pitäminen on vähän takkuillut. Se vaatisi kovasti sitä kuuluisaa aikaa eikä aineisto ole ihan käden ulottuvilla ja muistikin takkuilee : )
PoistaKiitos mielipiteistäsi ja kommentistasi!