3.6.18

Jihuu, taas mennään

Mummeli pääsi avoauton kyytiin. Auto kehräsi kuin kissa ja tunnelma oli villi ja vapaa. Siinä huivi lepatti tuulessa. En ollut köyhä enkä kipee : )

Joku muistanee postaukseni 15.7.2017, jolloin haaveilin näin: "Ajelin avoauton kyydissä lierihatun nauhat ja kiharat hulmuten. Pallokuvioinen kellohame auringon loisteessa hehkuen. Jalassa valkoiset tennarit ja punaiseksi lakatut kynnet ja huulet maailmannaisen ilmettä antamassa.

Todellisuus: Istuin työvaatteissa letukan etupenkillä, kun auto putputti lonksuvalla renkaalla pienen ympyrän asfalttipihalla."

Auto on nyt kunnossa ja säät sallivat katotta huristelun. Hullutusta, mutta onko tämän elämän nyt tarkoitus aina olla niin järkevää : ) Kiitos pojalle tästäkin kokemuksesta!



Pieni kasvimaanikin tuottaa kohta tulosta:


Aurinko on paistanut nyt risukasoihinkin. Uskottava se on : )

6 kommenttia:

  1. Niin ne haaveet toteutuvat!

    VastaaPoista
  2. Ihanat kesäkelit houkuttelee pieniin irtiottoihin... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Ei sitä ehkä talvella tuotakaan tekisi : )

      Poista
  3. Minä en ole koskaan ollut avoauton kyydissä. Kiva kun pääsit kokeilemaan :) Täälläkin on avoautoja näkynyt useampikin esim. kaupalla, nyt onkin oikein sellaisen pelin kelit olleet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peruukki päässä ei kannata mennä : )

      Poista

Luetuimmat : )