Tyttö käveli kotiinsa tanssikengät kopisten aamuyön tunneille kallistuneena hetkenä. Katu oli pitkä ja näyteikkunat alkoivat heijastaa perässä seuraavaa varjoa. Varjo kulki samaa tahtia eikä se ollut tytön muotoinen.
Onneksi kotiovi oli pienen nurkan takana ja tyttö kaivoi käsilaukusta
avaimet valmiiksi, syöksyi nurkan ympäri ja tunki avaimet lukkoon. Ovi
sulkeutui hitaasti ja tyttö veti sitä väkisin kiinni. Samassa hetkessä varjo
oli kahvassa kiinni ja katsoi hurjistuneena irvistäen tyttöä oven läpi. Tyttö
juoksi hissiä odottelematta kolmanteen kerrokseen helpottuneena, ettei asunut
katutasossa. Tyttö veti verhot kiinni ja tarkisti ne vielä pakkomielteisesti
monta kertaa. Onneksi varjolla ei ollut siipiä.
Tarina on tosi.
Viikon krapuhaasteen sanat "katutaso, pakkomielteinen ja verhot". Ylläpitäjä:
Olit onnekas, kun ennätit oven sisäpuolelle ja ovi napsahti lukkoon. Ison pelästymisen jälkeen menee hetki itsensä kokoamiseen. Olen kokenut nuorena tyttönä klähes vastaavan tilanteen.
VastaaPoistaP.s. Unohditko linkittää krapusi SusuPetalin blogiin?
Yöllä ei kannata jäädä selvittämään, onko jollakulla hyvät vai huonot aikeet :) Jospa SusuPetal ei vain ole ehtinyt käsitellä krapuni ilmoittamista :)
PoistaJoissain tietynlaisissa dekkareissa toistuu tuo kaava, Juostaan karkuun ja selvitään nippa nappa kotiin.
VastaaPoistaTuo tyttö olin minä maalta Helsinkiin muuttaneena. Ei unohdu.
PoistaKamala tarina ja vielä tosi, huhhuh. Siinä on syke huippulukemissa!
VastaaPoistaKannattaa laittaa kravun linkki kommenttiin, itselleni aina helpompaa, kun ei tarvitse etsiä, vaan pääsen suoraan linkistä.
Hoksasin, että suora linkki helpottaa sinua :)
PoistaEipä ollut kiva tanssireissun lopetus, mainiota että ehdit ajoissa sisälle!
VastaaPoistaElämäni suunta olisi voinut muuttua, jos silloin olisi tapahtunut jotakin pahaa.
Poista"...varjo oli kahvassa kiinni ja katsoi hurjistuneena irvistäen tyttöä..." Huh! Tuli hetken tunne, ettei ollut ihan ihminen, vaan joku mielipuolinen sekoitus ihmistä ja eläintä... kuin ihmissusi!
VastaaPoistaKatse oli suuttunut ja raivostunut, kun hän ei ehtinyt.
PoistaTosi karmiva kokemus. Pelastua täpärästi varjon kynsistä.
VastaaPoistaEi se minua estänyt lähtemästä uudelleen, mutta olin varovaisempi.
PoistaVärittämällä omia muistoja vielä järkyimmiksi saa aineksia hyviin tarinoihin. Karua mutta niin se vaan on.
VastaaPoistaOnneksi sinulle ei käynyt huonosti!
En tiedä hänen aikeitaan, mutta katse kertoi, että ei olleet hyvät.
PoistaHui! En kyllä tunnusta olleeni paikalla!
VastaaPoistaHeh. Sinä olet hyvä varjo :)
PoistaAuringossa aina varjo seuraa kulkijaa...lauletaan laulussa. Oma varjo on turvallinen mutta seuraajan varjo ei välttämättä ole. Lähtiköhän perään, että pääsisi saatille?
VastaaPoistaKyllähän niitä saatille pyrkijöitä aina nuorella tytöllä on, mutta miksi hän ei puhunut mitään.
Poista